Suolaheinät

Rumex acetosella

Lajikuvaus

Niittysuolaheinä (Rumex acetosa): Korkeus 30 - 100 cm. Monivuotinen, kaksikotinen ruoho jolla on erilliset hede- ja emikasvit. Lehdet ovat kapeat ja tyven nuolenmuotoiset liuskat osoittavat taaksepäin. Kukat ovat pienet ja punertavat, kukinto harvahaarainen. Pähkylä on 2 mm pitkä ja musta.

Ahosuolaheinä (Rumex acetosella): Korkeus 10 - 60 cm. Hento, monivuotinen, kaksikotinen ruoho. Koko kasvi saatta olla punertava. Lehtien tyvessä olevat liuskat osoittavat suoraan sivuille. Punertavat kukat ovat harsussa kukinnossa.  Pähkylät ovat ruskeita ja kiiltäviä.

Kasvupaikka

Suolaheinät kasvavat niityillä, pihoilla, tienvierillä, pelloilla ja rannoilla. Tavataan yleisenä koko Suomessa.

Käsittely

Suolaheinästä käytetään lehdet, versojen latvat ja juuret. Ruuaksi käytetään lehtiä, jotka ovat parhaimmillaan kevätkesästä. Niitä ei yleensä syödä yksinään vaan muiden vihannesten kera, jolloin ne antavat ruokaan pirteän maun. Juurista tehdään keitettä.

Lääkekäyttö

Suolaheinää on käytetty ruoaksi pohjoismaiden lisäksi ainakin Ranskassa ja Venäjällä jossa sitä on viljelty hienona keittiövihanneksena. Suolaheinän etu esimerkiksi pinaattiin nähden on sen monivuotisuus.

Suolaheinän vaikuttavia aineita ovat mm. oksaalihappo, parkkiaineet, C-vitamiini, rauta, tanniinit ja juurien emodiini.

Suolaheinän ominaisuuksia ja niillä hoidettavia vaivoja:

• ulostava: ummetus, ruuansulatusvaivat
• lisää virtsaneritystä
• lisää ruokahalua
• laajentaa verisuonia, estää kudossiirrännäisten hylkimisreaktioita ja vaikuttaa mutaatioita torjuvasti
• sisältää paljon C-vitamiinia

Huomioitavaa

Suolaheinät sisältävät raparperin ja pinaatin tapaan runsaasti oksaalihappoa joka on vahingollista munuaisille suurina määrinä nautittuna. Kalsium saostaa oksaalihapon haitattomaan muotoon ja sen vuoksi suolaheinää nautittaessa olisi hyvä nauttia maitotuotteita.

Pujo

Artemisia vulgaris

Lajikuvaus

Korkeus 50 - 150 cm. Monivuotinen, pysty ja tyvestä haarova, miedosti tuoksuva ruoho. Varsi on niukkakarvainen, uurteinen ja punaruskea. Lehdet päältä vihreitä, alta vaaleakarvaisia, lehtien liuskat 3 -10 mm leveitä ja suippoja. Mykeröt ovat 3-4 mm leveitä, kukat punaruskeita, kehtosuomut harmaita. Mykeröstö on terttumainen.

Kasvupaikka

Kasvaa usein tiheinä ja korkeina kasvustoina tien- ja radanvarsilla, joutomailla, pihoilla, rannoilla. Tavataan yleisenä koko Suomessa, Lapissa harvinaisempi.

Käsittely

Pujoa kannattaa kerätä ja kuivata rohdoksi ennen kukkamykeröiden puhkeamista. Nuoria versoja voi käyttää tuoreena ja silputtuna keittojen ja liharuokien maustamiseen. Käytetään sisäisesti yrttiteenä, ulkoisesti kääreinä ja kylpyinä.

Lääkekäyttö

Pujo on harvinaisemman koiruohon sukulaiskasvi. Se on yleistynyt jopa vaivaksi asti ja tuottaa loppukesästä valtavat määrät siitepölyä ja aiheuttaa oireita siitepölyallergikoille. Pujoa käytetään kiinalainsessa ihon stimulaatiohoidossa eli moksauksessa. Sitä on käytetty myös oluen maustamiseen sekä kärpästen ja koiperhosten karkoittamiseen.

Pujon vaikuttavia aineta ovat: eteerinen öljy (sis. sineolia, kamferia, linalolia, tujonia), hartsi, karvasaineet, absintiini, vulgariini, farnesoli, flavonoliglykosidit ja kumariinit.

Pujon ominaisuuksia ja sillä hoidettavia vaivoja:

• edistää ruuansulatusta: ruokahaluttomuus, ruuansulatushäiriöt
• epäsäännölliset tai niukat kuukautiset
• reumatismi

Huomioitavaa

Pujosta tehdyt vesi- ja etanoliuutteet ovat varsin turvallisia käyttää, mutta eteerisen öljyn nauttiminen saattaa aiheuttaa kouristuksia ja pahoinvointia, johtuen sen sisältämästä tujonista.

Aiheeseen liittyviä tuotteita

Kuivattu pujo

Pujouute

Poimulehdet

Alchemilla

Lajikuvaus

Poimulehtiä on Suomessa parikymmentä eri lajia jotka ovat hyvin samannäköisiä ja eroavat toisistaan lähinnä lehtien muodon ja karvaisuuden perusteella. Eri lajien lääkinnälliset ominaisuudet ovat kuitenkin samanlaiset. Poimulehtien lehdet aukeavat poimuista kuin sateenvarjot niillä kiiltelee usein suuria sadepisaroita. Kukat ovat hyvin pieniä ja väriltään kellanvihreitä.

Kasvupaikka

Kasvaa niityillä, nurmikoilla, lehdoissa ja pellonpientareilla. Eri lajien levinnäisyys kattaa koko Suomen.

Käsittely

Lehdet ja kukinnot kerätään kukinta-aikaan ja kuivataan teeksi.

Lääkekäyttö

Poimulehteä on käytetty erityisesti erilaisten lievien naistenvaivojen hoidossa.

Poimulehden vaikuttavia aineita ovat tanniini- ja katekiinityyppiset parkkiaineet, karvasaineet, salisyylihappo, fytosteriini ja orgaaniset hapot.

Poimulehtien ominaisuuksia ja sillä hoidettavia vaivoja:

• supistaa limakalvoja
• estää tulehduksia
• parantaa haavoja ja tyrehdyttää verenvuotoja
• auttaa ripuliin ja suolistovaivoihin
• auttaa kuukautiskipuihin, liian runsaisiin ja tiheisiin kuukautisiin ja vaihdevuosivaivoihin
• korjaa synnytyksen jälkeisiä vaurioita