maanantai 30. toukokuuta 2011

Leskenlehti

Tussilago Farfara

Lajikuvaus

Leskenlehti on varhaisimpia luonnonkukkiamme. Se on 5-20 cm korkea, monivuotinen, pysty ruoho, jolla on pitkä ja haarova maavarsi. Sen suomulehtiset kukat keltaisine mykeröineen nousevat maanalaisesta juurakosta jo huhti-toukokuussa heti lumen sulettua. Vasta sen jälkeen kehittyvät suuret herttamaiset lehdet jotka ovat alapinnaltaan karvaisia ja kasvavat kesän aikana 10-20 cm leveiksi. Yksittäisissä, keltaisissa mykeröissä on sekä kielimäisiä laitakukkia (emikukkia) että torvimaisia kehräkukkia (hedekukkia).

Kasvupaikka

Lehdoissa, korvissa, rannoilla, niityillä, pelloilla, puutarhoissa, tienvarsilla, joutomailla. Yleisenä eteläisessä Suomessa, harvinaisena Lapin perukoille saakka.

Käsittely

Rohdokseksi kerätään kesä-heinäkuussa täysikasvuisia puhtaita lehtiä, jotka kuivataan varjoisassa paikassa paperille levitettynä. Lehtiruodit poistetaan. Kuivattua leskenlehteä pannaan ruokalusikallinen kupilliseen kuumaa vettä ja teetä juodaan kolme kupillista päivässä. Tee voidaan makeuttaa hunajalla, joka edistää rohdon vaikutusta hengitysteissä. Muserreltuja, tuoreita lehtiä voidaan käyttää ulkoisesti kääreinä. Hengityselinsairauksien oireita on lääkitty myös polttamalla kuivattuja lehtiä ja hengittämällä savua.

Lääkekäyttö

Leskenlehden kukkia ja varsinkin lehtiä on käytetty jo kolmisentuhatta vuotta rohtona ja jo muinaiset kreikkalaiset pitivät sitä hyvänä erityisesti hengityselinsairauksien lääkitsemisessä.
Leskenlehden lehdissä on mm. kompleksisia polysakkarideja, inuliinia, parkkiaineita ja flavonoideja. Nuorissa lehdissä on runsaasti vitamiineja.
Leskenlehden ominaisuudet ja niillä hoidettavia vaivoja:
  • limaa irroittava: hengitystiet, keuhkoputkentulehdus, astma, yskä
  • kääreinä laskimotulehduksiin, säärihaavoihin, palovammoihin, turvotuksiin, päänsärkyyn

Huomioitavaa:

Leskenlehti sisältää myrkylliseksi luokiteltua pyrrolitsidiinialkaloidia senkirkiiniä jonka vuoksi sitä ei joidenkin lähteiden mukaan suositella käytettäväksi.

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Mänty

Pinus sylvestris

Lajikuvaus

Suorarunkoinen, harvahko-oksainen ja pitkäneulasinen havupuu. Varsi on 10-30 m pitkä. Kaarna on paksua erityisesti tyvestä ja väriltään punertavanharmata ja lohkeileva; ylempänä rungossa oranssinruskeaa ja hilseilevää. Talvehtivat lehdet ovat pareittain kääpiöversoilla, 1,5 - 2,5 cm pitkiä, jäykkiä, sinertävänvihreitä ja teräväkärkisiä. Hedelmät ovat riippuvia, kartiomaisia, paksusuomuisia, ruskeita, kolmantena vuonna kypsyviä käpyjä.

Kasvupaikka

Mänty on karujen olosuhteiden puu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta mutta edellyttää paljon valoa. Kasvaa kangasmetsissä, harjuilla, kallioilla, rämeillä ja korvissa. Yleinen koko maassa.

Käsittely

Rohtona käytetään kerkkiä, neulasia, eteeristä öljyä, pihkaa ja tervaa. Keväiset kerkät ovat vitamiinipitoisempia kuin neulaset ja niitä voi säilöä pakastettuna. Kuoren alaista nilakerrosta on käytetty hätäravintona pula-aikoina (pettu). Pihkasta voi tehdä pihkavoidetta.

Vitamiinitee: 100 g tuoreita neulasia silputaan ja joukkoon lisätään 1dl kuumaa vettä ja hiukan sitruunahappoa. Keitellään hiljalleen 15 min ja juodaan maun mukaan laimennettuna päivän mittaan.

Aiheeseen liittyviä tuotteita

Lääkekäyttö

Männyn vaikuttavia aineita ovat mm. eteerinen öljy, C-vitamiini, karvasainetta, glukoosi, fruktoosi, E-vitamiini ja karoteenit. Pihkassa hartsihappo, limoneeni, pineenit, kamfeeni, terpeenit ja kopaeeni.
Männyn ominaisuudet ja niillä hoidettavia vaivoja:
  • hengitysteitä avaava
    • kurkunpääntulehdus
    • keuhkoputkentulehdus
    • yskä
    • astma
  • elimistöä virkistävä ja vahvistava
  • sukupuolielämää virkistävä
  • parantaa haavat, paiseet ja paleltumisvammat
  • auttaa kihtiin

Huomioitavaa

Suurina määrinä eteerinen öljy saattaa kohottaa verenpainetta. Kolofonille allergiset eivät saa käyttää havuvalmisteita missään muodossa.

Kuusi

Picea abies

Lajikuvaus

Suorarunkoinen, tiheä- ja suorahko-oksainen, lyhytneulasinen havupuu. Varsi on 10-30 m pitkä, suora, ruskeanharmaa-, karhea- ja ohutkaarnainen. Lehdet sijaitsevat kierteisesti, yksittäin, 1,5 - 2,5 cm pitkiä, särmikkäitä sekä teräväkärkisiä. Kukat yksikotisesti yksineuvoisia, pieniä, kehättömiä, käpymäisissä kukinnoissa; hedekukinnot vihertäviä, emikukinnot punertavia ja pystyjä. Hedelmät riippuvia, pitkiä, ruskeita, ensimmäisenä syksynä kypsyviä käpyjä.

Kasvupaikka

Kangasmetsissä, ahoilla, pientareilla, niityillä, kallioilla. Yleinen koko maassa.

Käsittely

Rohtona käytetään nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä, havuja ja eteeristä öljyä. Pihkasta voi tehdä pihkavoidetta. Kuusenkerkkätee: pari lusikallista kuusenkerkkiä, nuoria versoja ja silmuja puoleen litraan kuumaa vettä. annetaan hautua 5-10 min. Kerkät sopivat myös höyryhengitykseen.

Lääkekäyttö

Kuusen vaikuttavia aineita ovat mm. pikeiini, C-vitamiini, orgaaniset hapot ja eteerinen öljy. Pihkassa on pimariinihappoja, juroreseenia ja eteeristä öljyä.
Kuusen vaikutukset ja niillä hoidettavia vaivoja:
  • irroittaa limaa ja avaa hengitysteitä: yskä, keuhkoputkentulehdus
  • helpottaa reumaattisia kipuja
  • lievittää tulehduksia
  • hoitaa haavoja ja hyönteisten pistoja (pihka)