sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Pujo

Artemisia vulgaris

Lajikuvaus

Korkeus 50 - 150 cm. Monivuotinen, pysty ja tyvestä haarova, miedosti tuoksuva ruoho. Varsi on niukkakarvainen, uurteinen ja punaruskea. Lehdet päältä vihreitä, alta vaaleakarvaisia, lehtien liuskat 3 -10 mm leveitä ja suippoja. Mykeröt ovat 3-4 mm leveitä, kukat punaruskeita, kehtosuomut harmaita. Mykeröstö on terttumainen.

Kasvupaikka

Kasvaa usein tiheinä ja korkeina kasvustoina tien- ja radanvarsilla, joutomailla, pihoilla, rannoilla. Tavataan yleisenä koko Suomessa, Lapissa harvinaisempi.

Käsittely

Pujoa kannattaa kerätä ja kuivata rohdoksi ennen kukkamykeröiden puhkeamista. Nuoria versoja voi käyttää tuoreena ja silputtuna keittojen ja liharuokien maustamiseen. Käytetään sisäisesti yrttiteenä, ulkoisesti kääreinä ja kylpyinä.

Lääkekäyttö

Pujo on harvinaisemman koiruohon sukulaiskasvi. Se on yleistynyt jopa vaivaksi asti ja tuottaa loppukesästä valtavat määrät siitepölyä ja aiheuttaa oireita siitepölyallergikoille. Pujoa käytetään kiinalainsessa ihon stimulaatiohoidossa eli moksauksessa. Sitä on käytetty myös oluen maustamiseen sekä kärpästen ja koiperhosten karkoittamiseen.
Pujon vaikuttavia aineta ovat: eteerinen öljy (sis. sineolia, kamferia, linalolia, tujonia), hartsi, karvasaineet, absintiini, vulgariini, farnesoli, flavonoliglykosidit ja kumariinit.
Pujon ominaisuuksia ja sillä hoidettavia vaivoja:
  • edistää ruuansulatusta: ruokahaluttomuus, ruuansulatushäiriöt
  • epäsäännölliset tai niukat kuukautiset
  • reumatismi

Huomioitavaa

Pujosta tehdyt vesi- ja etanoliuutteet ovat varsin turvallisia käyttää, mutta eteerisen öljyn nauttiminen saattaa aiheuttaa kouristuksia ja pahoinvointia, johtuen sen sisältämästä tujonista.

Aiheeseen liittyviä tuotteita

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti