Takapihan yrttikasvit

tiistai 13. joulukuuta 2011

Purasruoho

Borago officinalis

Lajikuvaus

Yksivuotinen, pysty, karheakarvainen ruoho. Korkeus 15-60 cm. Kasvin kaikki osat tuoksuvat ja maistuvat kurkulta minkä vuoksi sitä kutsutaan myös kurkkuyrtiksi. Sen lehdet ovat soikeita, teräväkärkisiä ja ruodillisia. Kukat ovat sinisiä, ratasmaisia ja 20-25 mm leveitä ja pitkäperäisiä, verhiöt ovat kapealiuskaisia.

Kasvupaikka

Purasruoho on viljelykasvi mutta sitä tavataan myös karkulaisena pelloilta ja joutomailta. Se siementää runsaasti ja tulee kasvupaikallaan vuosi vuodelta runsaammaksi. Luonnonvaraisena se kasvaa Etelä-Euroopassa.

Käsittely

Kasvista voi käyttää kukkia, kokonaisia kukkivia versonkärkiä ja hentoja lehtiä mm. salaattiin. Kuivatusta purasruohosta voidaan keittää teetä. Siemenistä puristetaan öljyä.

Lääkekäyttö

Purasruoho on vanha rohtokasvi josta on mainintoja jo antiikin ajan kirjoituksissa. Sitä on myyty monissa maissa apteekkitavarana.

Purasruohon vaikuttavia aineta ovat eteeriset öljyt, tanniinit, mineraalihapot, pyrrolitsidiinialkaloidit, lima-aineet, parkkiaineet, bornesiitti, allantoiini. Siemenissä on runsaasti gammalinoleenihappoa (GLA), jopa enemmän kuin helokkiöljyssä.

Purasruohon ominaisuuksia ja niillä hoidettavia vaivoja:

lisää hien- ja virtsaneritystä
munuais- ja virtsarakontulehdukset
reumaattiset vaivat
masennustilat
ihoallergiat (siemenöljy)
hormonaaliset vaivat (siemenöljy)
sydän- ja verisuonitautien tukihodot (siemenöljy)

Huomioitavaa:

Sisäistä käyttöä ei suositella kasvin sisältämän pyrrolitsidiinialkaloidien takia, koska ne voivat aiheuttaa maksavaurioita suurina annoksina ja pitkäaikaisesti käytettynä.

Virmajuuret

Valeriana sambucifolia

Lajikuvaus

Lehtovirmajuuri (Valeriana sambucifolia): Monivuotinen, pysty ruoho joka kasvattaa sekä maa- että pintarönsyjä. 40 - 120 cm korkea. Lehdissä 3-8 paria lehdyköitä, päätylehdykkä muita leveämpi. Kukat ovat punertavia tai valkeita, 5-8 mm pitkiä ja sijaitsevat kerrannaisviuhkoina kasvin latvassa.Varsi on särmikäs, pysty ja haaraton. Kukkien tuoksu on voimakas ja hieman epämiellyttävä.

Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis): Muistuttaa lehtovirmajuurta mutta sen kukinnot ovat pienempiä ja lehdissä on 6-11 lehdykkäparia eikä päätylehdykkä ole muita leveämpi.

Kasvupaikka

Virmajuuret kasvavat rantalehdoissa, lehtokorvissa, lehtoniityillä, merenrantaniityillä ja ojissa. Yleinen maan länsiosissa etelästä Pohjanmaan perukoille saakka. Itä-Suomessa ja Lapissa harvinainen.

Käsittely

Virmajuurista käytetään vuoden vanha juuri joka on paras kaivaa maasta syyskuun tienoilla tai varhain keväällä. Kasvupaikat kannattaa käydä merkitsemässä kesällä koska myöhemmin niitä voi olla vaikea löytää. Juuresta valmistetaan uutetta tai jauhetta josta tehdään yrttijuomaa. Uutteeseen voi lisätä pahan maun peittämiseksi sokeria ja piparminttuöljyä.

Lääkekäyttö

Rohdoksena virmajuuresta käytetään usein nimeä valeriaana. Valeriaana on mainittu yleislääkkeenä jo 800-luvulla ja nykyäänkin sitä käytettään lääketeollisuudessa rauhoittavien ja sydänlääkkeiden ainesosana.

Valeriaanan vaikuttavia aineita ovat valepotriaatit, eteeriset öljyt ja piihappo.

Aiheeseen liittyviä tuotteita

Kuivattu valeriaana

Valeriaanakapselit

Valeriaanauute

Valeriaanaa sis. yrttikapselit

Valeriaanan ominaisuuksia ja niillä hoidettavia vaivoja:

laukaisee lihaskouristuksia
poistaa ilmavaivoja
lisää valkosolujen määrää ja parantaa immuniteettia
rauhoittava: hermostoperäiset jännitystilat, unettomuus, levottomuus, jännityspäänsärky
parantaa keskittymis- ja suorituskykyä

Huomioitavaa:

Ei suositella lapsille. Pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa riippuvuutta eikä sitä pidä käyttää suurina annoksina. Apteekissa myyvät valmisteet ovan ns. kolmiolääkkeitä joiden käytön aikana on vältettävä autolla ajoa ja laitteiden käyttöä.

maanantai 12. joulukuuta 2011

Keto-orvokki

Viola tricolor

Lajikuvaus

Keto-orvokki on yksi- tai kaksivuotinen, pysty- tai rentovartinen ruoho. Korkeus 8-25 cm. Lehdet ovat puikeita ja nyhälaitaisia. Kukat ovat 15-25 mm pitkiä ja kolmivärisiä; kaksi ylintä terälehteä ovat sinipunaisia, sivuilla olevat vaaleampia tai valkoisia ja alin on kellertävä ja suurin.

Kasvupaikka

Keto-orvokki kasvaa kuivilla paikoilla kallioilla, ahoilla, rinneniityillä, pientareilla ja pelloilla. Esiintyy yleisesti Etelä-Suomessa, pohjoisempana harvinaisena.

Käsittely

Orvokki kukkii koko kesän huhtikuusta lokakuuhun ja siitä käytetään koko kukkiva kasvi kuivattuna. Nautitaan teenä sisäisesti tai käytetään kääreinä ulkoisesti.

Lääkekäyttö

Keto-orvokin lääkinnälliset ominaisuudet tunnettiin hyvin jo antiikin aikana ja se mainitaan myös arabialaisten ja keskiaikaisten lääkäreiden kirjoituksissa.

Keto-orvokin vaikuttavia aineita ovat saponiinit, flavonoidit (mm. rutiini ja violaniini), salisyylihappojohdokset, lima-aineet, parkkiaineet, karvasaineet ja eteerinen öljy.